Asuntokaupan kuntotarkastus
Asuntokaupan kuntotarkastus on pintapuolinen tarkastus, joka suoritetaan yleensä asuntokaupan yhteydessä.
Kuntotarkastajan tarkoituksena on antaa puolueetonta tietoa asunnon senhetkisestä kunnosta ja asunnon vaatimista huolto- ja korjaustoimenpiteistä, jotta niin ostajalla kuin myyjälläkin on parempi kuva asunnon kunnosta.
Asuntokaupan kuntotarkastuksen yhteydessä saadaan tietoa tarkastettavan kohteen yksilöllisestä rakennusteknisestä kunnosta, mahdollisista virheistä, korjaustarpeista, vaurio-, terveys- ja käyttöturvallisuusriskeistä, sekä niihin liittyvistä toimenpide-ehdotuksista.
Kuntotarkastus asuntokauppaa varten toteutetaan Ympäristöministeriön johdolla tehdyn Yhteisen Toimintamallin (YTM) mukaisesti. Kuntotarkastus toteutetaan tilaajanohjeen
(KH 90-00393) ja suoritusohjeen (KH 90-00394) mukaisesti. Voit lukea lisää asuntokaupan kuntotarkastuksen tilaajanohjeesta täältä ja suoritusohjeesta täältä.
Kuntotarkastussopimus tehdään aina kirjallisesti. Kuntotarkastuksen tilaajana voi olla asunnon myyjä, ostaja tai molemmat osapuolet yhdessä. Kuntotarkastuksen maksaa ostaja, myyjä tai molemmat yhdessä.
Miten valmistautua asuntokaupan kuntotarkastukseen?
Ennen asuntokaupan kuntotarkastusta kuntotarkastaja lähettää ohjeet, kuinka valmistaudutaan kuntotarkastukseen sekä tekee alkuhaastattelun, jossa selvitetään lähtötietoja tarkastukselle. Myyjän pitää kertoa kuntotarkastajan ensihaastattelussa kaikki asunnon kuntoon liittyvät asiat totuudenmukaisesti.
Asuntokaupan kuntotarkastukseen on hyvä varata aikaa n. 2–6 tuntia. Asuntokaupan kuntotarkastus on suositeltavaa tehdä myyjän ja ostajaehdokkaan läsnä ollessa, jolloin osapuolet saavat saman tiedon yhtä aikaa ja tarkastajalta on mahdollisuus kysyä yksityiskohdista.
Asuntokaupan kuntotarkastuksen suorittaminen
Kaikki näkyvät pinnat kulkuaukollisissa tiloissa, julkisivut, katto ja rakennuksen vierusta tarkastetaan suoritusohjeen mukaisessa laajuudessa aistinvaraisesti, pintapuolisesti ja rakennetta rikkomattomalla menetelmällä. Tarkastuksen yhteydessä kuntotarkastaja arvioi, onko olemassa riski piileviin virheisiin ja puutteisiin.
Koska kuntotarkastus on pääosin pintapuolinen tarkastustoimenpide, ei kuntotarkastuksen suorittaminen poista sitä mahdollisuutta, että tarkastetussa kohteessa voisi olla piileviä vaurioita, jotka eivät tarkastusmenettelyllä ole havaittavissa. Rakenteissa piileviä vaurioita ei voi havaita, ellei rakenteissa ole tarkastushetkellä pinnalle näkyvää tai mittalaitteilla havaittavia merkkejä vauriosta.
Mikäli rakenteen kuntoa on syytä epäillä, mutta rakenteesta ei saada selvyyttä kuntotarkastusmenetelmin, suosittelee kuntotarkastaja lisätutkimuksia.
Asuntokaupan kuntotarkastuksen raportointi
Asuntokaupan kuntotarkastuksesta laaditaan kirjallinen raportti. Raportissa esitetään tarkastuksessa havaitut oleelliset vauriot, riskit, puutteet ja korjaustarpeet, sekä suositukset ja toimenpide-ehdotukset. Raportista ilmenee havaintojen merkitys, vakavuusaste ja korjaus- tai toimenpidetarve. Kuntotarkastusraportti ei ole korjaustyöselitys tai korjaussuunnitelma, eikä siihen sisälly kustannusarviota tai pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmaa.
